tiistai 10. maaliskuuta 2009

Osa 5

Tiedättekö sen ihastuttavan tunteen kun itse hiki hatussa teet jotain ja toinen tulee viereen neuvomaan. Me olimme talkooporukalla tehneet pihakivetystä kuusi tuntia kun anoppi tuli uutuuttaan hohtavassa ulkoilupuvussa (ostelee uusia vain siksi että edellinen on jo mennyt muodista, ei siksi että edellinen olisi rikki tms.) työnjohtajaksi. Onhan se mukavaa kun itse on rystyset verillä laittanut luonnonkiviä kohdilleen niin toinen tulee viereen viisomaan että käännä pari senttiä tuonne ja tuonne... Kun hänhän kyllä voisi itsekin muttakun sotkeentuu tämä uusi puku, ymmärräthän sinä. Olihan hän toki tietoinen että sotkuista hommaa tehdään, mutta eihän sitä voi lähteä kotoa vanhassa puvussa, saattaa joku pian nähdä. Todellakin oli mukavaa että kontrolli katsoi jokaisen kiven. Tottakait me olemme kiitollisia tästä avusta, olisihan se nolo jos ne kivet olisi johonkin päin vinossa. Ovat nyt sitten juuri niinkuin Anoppi ne halusi. Rakennusprojektistamme voisi kirjoittaa oppaan: Omatoimirakentajat - Apuna ahkera Anoppi . Parhaita paloja luvassa jatkossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti