Osa 15

Tiedättehän te että pieni poika tarvitsee useammat kengät. Ja pienen pieni tyttökin on jo ensimmäiset poponsa ansainnut vaikka hädin tuskin ryömii. No, Anoppi niin sanotusti pääsi irti urheiluliikkeessä, lopputulos oli seuraavanlainen: Juoksulenkkarit pojalle 39€, remmisandaalit pojalle 35€, kotikengät pojalle 19€ sekä tytön nahkakengät 29€. Ja sitten seuraavalla reissulla kuulemma hankkivat uudet Nokialaiset sadekelien varalle. Tässä nyt vain mietin että missä välissä jalkaan laitetaan ne minun ostamat jokakelin jalkineet? Olin aivan kuvitellut että niillä lenkkarimallisilla olis kyllä tuollainen kolme vee juossut kilpaakin sen muutaman kerran mitä viikkokisoissa tulee käytyä. Kotimatkalla Anoppi avasi sanaisen arkkunsa ja pyysi minua ostamaan vielä toiset kumpparit ettei tarvi niitä hänen ostamiaan sitten laittaa jos menee tuttavien navetassa käymään, kun sotkeentuvat pian. Niinpä niin, kumppareista uupuu täysin se ominaisuus että ne voisi pestä puhtaaksi.

Osa 14

Tiedättekö sen tavan millä pienet lapset saattavat toistaa aikuisten puheita. Niitäkin joita ei välttämättä tarvisi toistaa. Poika oli anoppilassa yökylässä kun sekä miehelläni että minulla oli muita menoja. Oli todella ihana aurinkoinen sää ja he olivat ulkoilleet lähes koko päivän. Kotiin palattuaan poika halusi myöskin ulos. Isänsä kehotti laittamaan vaatetta päälle niin hän lähtisi pihalle touhuamaan. Tämä ei pojalle kelvannut vaan hän totesi että Isillä on niin iso maha ettei se varmasti jaksa touhuta hänen kanssaan. Kun kysyin mistä poika niin päättelee vastaus oli että mummo sanoi niin viikonloppuna. Kyllähän miehelleni on komea kumpu kasvanut mutta en hyväksy tällaista "aivopesua" lastani kohtaan. Aioin ottaa asian puheeksi Anopin kanssa mutta mies kielsi. Anoppi saa kiittää onneaan ettei ollut puhunut minusta samanlaista, tai ainakaan poika ei sitä toistanut.

Osa 13

Tiedättekö, lastenvaunut voi mennä pilalle yhdellä ainoalla käyttökerralla. Näin kävi meidän vaunuillemme. Naapurissamme asuu miehen mummo jossa oli tässä eräänä viikonloppuna sukua pihatalkoissa. Anoppia ei tosin näkynyt, hän kun ei halua sekaantua oman anoppinsa elämään. Miehen serkulla on pieni vauva jota selvästi väsytti mutta uni ei tullut vieraassa sängyssä. Hätä ei mielestäni ollut kummoinen, olihan meillä vaunut tyhjinä portaalla. Pian pieni miehen alku tuhisi tyytyväisenä oman peittonsa sisällä meidän vaunuissa. Enhän minä raukka tajunnut että vaunut siitä jotenkin pilaantui kun niissä nukkui sukulaisten lapsi omamme sijaan. Eilen asia tuli puheeksi Anoppilassa ja hänen kommenttinsa sai minut täysin sanattomaksi. "Minä en kyllä olisi antanut vaunuja kenenkään toisen lapselle, onhan ne aika henkilökohtaset". Siis on mitä? Nyt minä ymmärrän hänen ilmeensä kun meillä otettiin käyttöön kierrätyksestä tulleita kestovaippoja.